Supat ja niiden synty

Tämän vuoden Jukola juostaan Hollolan Hälvälän maastossa.  Se on pätkä eteläisintä, 1. Salpausselkää (kuva 1) alkaen länsirannikolta ja jatkuu aina itärajalle asti.  Sen pohjoispuolella on 2. Salpausselkä.

– Nämä harjannemuodostelmat syntyivät runsas 10 000 vuotta sitten. Kolme kilometriä paksu jäämassa pysähtyi ja alkoi sulaa, jolloin sen reunaan muodostui moreeniharjanne sulamisvesien juoksuttamasta kivennäisaineksesta, valistaa geologi (FM) Jaakko Pekka Perttula Lohjalta.

Osalle Salpausselan harjanteita jääkausi muotoili suppa-alueita. Niin tapahtui myös Hälvälän maastossa, jossa suppia on peräti 2000 eri kokoista ja muotoista. Tosin kilpailumaastossa on huomattava osa myös tasaista kangasta.

Suppa on sora- ja moreenikerrokseeen muotoutunut kuoppa, joka on syntynyt jääkauden sulamisvirtojen kuljettamien  suurien jäälohkareiden hautautuessa sorakerroksiin (kuva 2), jossa ne ovat sulaneet hitaasti, kertoo Perttula.

Kooltaan supat vaihtelevat muutamista metreistä kymmeniin, jopa satoihin metreihin  läpimitaltaan ja syvyydeltäänkin voivat olla useita kymmeniä metrejä. Useasti esiintyy isoja veneen muotoisia suppia, joiden pohjalla on pieniä peräkkäisiä suppia.  Kahden tällaisen väliin jää yleensä hieno harjanne, jota pitkin on helppo suunnistajankin juosta. Supan pohja saattaa olla myös  suota tai lampea – joskus taas kivikkoa.

Suunnistajan on hyvä tietää, että suppa on ruotsiksi grop tai sänka ja englanniksi depression. Hälvälän maastossa voi joku ulkomaalainen kysyä neuvoa.

Teksti: Paavo Nikkari
Kartta: Veli-Pekka Salonen, Ympäristögeologian päivät Turussa 23 – 24.3. 1999
Kuva: Harri Kutvonen, GTK