Pilvi ja Simo sanoivat ”tahdon” Jämsä-Jukolan Metsäkirkossa

 

Pilvi ja Simo saivat toisensa Metsäkirkossa.

Jukola tapahtumassa on perinteisesti ollut monenlaista ohjelmallista tarjontaa varsinaisen pääasian, suunnistusviestikilpailun lisäksi. Mutta kukaan ei ole aiemmin tainnut mennä vihille Venlojen ja Jukolan välissä? Nyt on. Simo Pöyhönen, 37 ja Pilvi Drews, 31 sanoivat toisilleen ”tahdon” Jukolan Metsäkirkossa, joka sijaitsee Vangonmäen siunauskappelin viereisessä metsässä. Vihkipappina toimi Simo Pöyhösen serkku, Sanna Heikurinen. 

Pilvi ja Simo virallistivat runsaan kolme vuotta kestäneen parisuhteensa niin rauhassa kuin se vain kymmenien tuhansien ihmisten ympäröimänä on mahdollista. Saimme etukäteen vihiä Metsäkirkon tulevista tapahtumista. Miksi häät Jukolassa? Asia oli ehdottomasti selvitettävä. Urkimme parilta taustoja heidän ”salaisesta” vihkimisestään hyvissä ajoin ennen h-hetkeä.  

 

Onnellisen avioparin suudelma

Salahäät 

Nuori pari vakuuttaa, ettei vihkimistä ole varsinaisesti salattu, mutta ympärille ei toivottu tv-kameroita ja mediaa, josta aiheutuisi helposti härdelliä, kun Jukolan ilmiöistä tehdään juttuja. 

– Ajatus tuli seurakavereilta viime vuoden Halikko-viestissä ja se tuntui kiehtovalta. Ei tiedetty, onko kukaan tehnyt näin ennen ja mietittiin, että menee ”kaksi kärpästä yhdellä iskulla, Simo kertoo parin pohtineen.

– Kohtalaisen laaja kaveri- ja sukulaiskaarti aiheutti suunnittelua häiden järjestelyyn. Käytännössä oli järjestettävä joko pienet tai isot häät. Näin saadaan molemmat. Metsäkirkko on kaikille avoin ja vieraita on kutsuttu aika minimaalinen joukko, joka koostuu lähisukulaisista ja kavereista. Voi siis olla samaan aikaan 40 tai 20000 häävierasta, Simo ja Pilvi toteavat nauraen. – Samalla saadaan ehkä uusia ihmisiä lajin pariin, kun häävierailla on tilaisuus osallistua Jukolan viestiin! Järjestelyt on kuitenkin pidetty suunnistukseen sopivasti minimalistisena ja ns. luonnonmukaisina. Vihkiseremonia on perinteinen lyhyellä kaavalla. Hääasut ovat juhlavia, mutta tilanteeseen sopivia. – Mietittiin kyllä myös seuran verkkareita. Märällä kelillä asun kruunaavat kumpparit, Simo ja Pilvi paljastavat pilke silmäkulmassa. 

Sen verran traditioista on näissäkin häissä pidetty kiinni, että morsiamella on asiaankuuluva morsiuskimppu. – Erityisen hienoa olisi ollut kerätä kimppu suunnistusreitin varrelta Venlojen avausosuudella, mutta joukkuetoverit eivät ehkä tätä arvostaisi, pariskunta arvelee. Häitä juhlitaan illan aikana pienessä piirissä lähiravintolassa. Hillitysti ja rauhallisesti, sillä sulhanen juoksee yöllä Jukolassa. 

Suunnistus, luonto ja yhdessäolo tärkeää 

Kun vihkiminen tapahtuu Jukolassa, niin pariskunnalla täytynee olla erityisen läheinen suhde suunnistusharrastukseen. Simo on vanha oravapolkulainen, Kalevan Rastin kasvatti suunnisti polvenkorkuisena, sen jälkeen oli pitkä tauko.  90-luvun lopulla Simo palasi uudelleen opiskeluaikana Jyväskylässä lajin pariin. Siitä lähtien hän on ollut suunnistusharrastuksessa mukana välillä kisaten ja välillä kuntorasteillen. – ”Nykysuunnistuksen” pariin on vienyt vanha työpaikka ja kaverit, kun kasattiin Jukola-joukkueita Siuntio-Lohjan Jukolaan 1998. Alun perin suunnistus on sukurasite kuten aina, perhepiirissä on harrastettu lajia pitkään.  

Pilvi sen sijaan ei ollut suunnistanut käytännössä lainkaan ennen Simon tapaamista. Kouluun ja metsänhoitajaopintoihin liittyneitä pakollisia suunnistuksia lukuunottamatta  –Pakolliset suunnistuksetkin kuluivat yleensä lähinnä mustikoita syöden ja kroonisesti eksyen, Pilvi kertoo.  – Simo vei minut jo pari viikkoa tapaamisemme jälkeen elämäni ensimmäisille korttelirasteille, ja siitä se lähti. Keväällä mentiin maastorasteille yhdessä, ja samana kesänä suunnistin jo Kytäjä-Jukolassa. Suunnistuksessa kiehtoo lajin yhteisöllisyys, luonto ja mahdollisuus mielekkääseen liikkumiseen erilaisissa maastoissa. 

Simo ja Pilvi kuvasivat ikimuistoisia suunnistuskokemuksiaan. – Huonoin kokemukseni suunnistusharrastuksen parissa oli Jukola 2000, pari kilometriä mökiltä ja täysin hukassa… parhaat kokemukset ovat varmasti vain onnistuneet suoritukset. Ikimuistoisin lienee Kytäjän 2011 supervaikea avausosuus, joka meni kohtuullisen ok. Ekaa kertaa aloittamassa ja tunnelma oli kyllä todella uniikki, Simo hehkuttaa.

Pilvi kertoo tajunnanräjäyttävästä muistostaan suunnistuksen parissa. – Kytäjä-Jukolassa, kun lähdin yhteislähdöstä Venlojen ankkuriosuudelle nastat ekaa kertaa jalassa ja parin rastivälin jälkeen tajusin, että minä oikeasti pystyn tähän.  

Jukola on Simolle ja Pilville yksi kesän traditio ja kohokohta, heidän mielestään on aina hienoa tulla Jukolan tunnelmaan. Simolla Jukola on kuudestoista peräkkäin, Pilvi suunnistaa Venloissa neljättä kertaa.

Vihkiminen metsäkirkossa ja Jukola tapahtuman aikana merkitsee Simolle ja Pilville hienoa päivää hienossa tapahtumassa. Luonnon helmassa vihkiminen sopii paitsi käytännön järjestelyiden osalta, myös ajatuksellisesti tapahtumaan loistavasti. – Lisäksi tässä yhdistyy monta meille molemmille tärkeää ja yhteistä asiaa – suunnistus, luonto ja yhdessäolo läheisimpien ihmisten kanssa, pariskunta sanoo. 

Pariskunta lähtee kesän aikana häämatkalle Italiaan. – Rastiviikkoreissu on myös edessäpäin, mutta se ei ole häämatka. Ennen häitä Simo vakuutti, ettei tilaisuus häntä paljoa jännitä, muutoin kuin säätiedotuksen osalta. Pilvi tunnusti perhosia vatsassa liitelevän.

– Jännittää tosi paljon! En ole koskaan ennen ollut Venlojen avausosuudella, ja nyt pitäisi vielä ehtiä siistinä ja suittuna alttarille määräaikaan mennessä. Kolme tuntia on onneksi aikaa ja kyllä siitä pitäisi suoriutua. Yhtä kaikki, toivon, etten joudu metsässä tilanteeseen, jossa on valittava joko hylkäys tai häistä myöhästyminen. Tosin voin ainakin olla varma, että tämä sulhaseni suhtautuisi jälkimmäiseen vaihtoehtoon ymmärryksellä. 

Pilvi ja Simo ovat ensimmäinen Jukolan metsäkirkossa virallisesti vihitty aviopari. Koko Jukola organisaation puolesta toivotamme heille pitkää yhteistä suunnistusmatkaa läpi elämän! 

Simon leipätyö on Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n toiminnanjohtajana Helsingissä. Pilvi työskentelee tällä hetkellä lastenhoitajana ja tekee loppuun suomen kielen opintojaan Helsingin yliopistossa. Pariskunta asuu Vantaan Ruskeasannassa omakotitalossa kahdestaan. Yhteistä aikaa he viettävät liikuntaharrastusten, pihatöiden, yleisen kotoilun ja viime aikoina myös raivokkaan Scrabblen peluun parissa.

« Takaisin

Taustayhteisöt

Yhteistyössä

Yhteistyössä

Suomen metsäkeskus
Suomen metsäkeskus

Yhteistyössä

Pääyhteistyökumppani

Osuusisännät - Jukolan viesti

Osuusisännät - Venlojen viesti