Entisillä rasteilla Enossa

Kuva: Mika Surakka.

Enon maisemista on löytynyt kivikautisia asuinpaikkoja, mutta varhaisimpien kirjattujen tietojen mukaan Enossa on ollut asutusta jo 1500-luvulta lähtien. Aiemmin Eno kuului Suur-Ilomantsin pitäjään, mutta se erotettiin siitä keisarin päätöksellä vuonna 1856 ja muodostettiin Enon käräjäkunta. Vuodesta 2009 alkaen Eno on kuulunut Joensuun kaupunkiin. Entisen Enon kunnan alueella on Enon kirkonkylä aikaisemmalta nimeltään Kaltimo, Uimaharjun teollisuustaajama ja useita vireitä kyliä kuten Ukkola ja Louhioja.

Varsinaisia ”historiallisia” henkilöitä ei Enon historia tunne, mutta mainittakoon Lauri Nuutinen, joka laskea hurautti kokonaisen järven tyhjäksi Sarvingissa saadakseen lisää maata maanviljelystä varten. Järven lasku on totta, mutta lieneekö totta vai tarua, että valtiopäivien talonpoikaissäädyn edustaja, Heikki Hassinen, vuosina 1877-1978 teki esityksen koiraverosta ja sai korkonimen Koiravero-Hassinen.

Asukkaita on parhaimmillaan ollut yli 12 000 ja tällä hetkellä Enossa asuu 5 000 ihmistä.

Enon alue on maakunnan teollistuneimpia. Suurimpia työllistäjiä ovat Stora Enson Enocellin sellutehdas ja Uimaharjun saha sekä Joensuun kaupunki.

Jos puhutaan Enon kirkonkylästä niin nähtävyyksistä voidaan mainita Enon 1800-luvun alkupuolella rakennettu puukirkko, Enon kotiseutumuseo sekä puurakentamisen hieno malli, Enon kirjasto.

Entisen Enon kunnan alueella toimii kolme voimalaitosta. Keskisuuriin voimalaitoksiin kuuluvat Pamilo, joka on Alvar Aallon suunnittelema sekä Kaltimo. Lisäksi on Enocellin sellutehtaan voimalaitos, joka on näistä kolmesta tuotannoltaan suurin.

Luonnonihmeitä voi ihmetellä suosituilla retkeilykohteilla: Helvetinportin kalliojyrkänne, rotkolaakso Kolvanan uuro, Kaltimon kierto sekä Ala-Koitajoen retkeilyreitti, joka alkaa Pamilonkoskelta. Pamilonkoskella voi heittäytyä tukkilaisromantiikan tunnelmiin, sillä siellä on filmattu useampi suomalainen tukinlaskuelokuva. Viimeisimpänä Markku Pölösen Kuningasjätkä. Tiesitkö muuten että Ala-Koitajoki on Suomen vanhin joki. Se syntyi yli 10 000 vuotta sitten.

Sana eno tarkoittaa myös isoa jokea, suurta virtaa, eli vettä alueella riittää. Pielisjärvi laskee Uimaharjussa Pielisjokeen, joka virtailee vuolaana Joensuuhun saakka. Puu-uittoa tapahtuu vielä jonkin verran, vaikkakin se on vähenevä kuljetusmuoto. Kuitenkin niin sanotussa saarisavotoissa se on melkein ainoa mahdollisuus saada puu liikkumaan tuotantolaitoksille. Nykyisin kalaisalla vesistöllä liikkuvat enimmäkseen kalastusveneet ja huvialukset.

Henkilöliikenne Joensuuhun vievällä junaradalla on vähentynyt, kiskobussi liikennöi pari kertaa päivässä. Sen sijaan puuta tulee Uimaharjun sellutehtaalle sekä sahalle ja niiden lopputuotteita viedään maailmalle pitkinä junaletkoina. Myös rekkaliikenne on vilkasta alueen maanteillä.

Enon urheiluseuroja ovat Enon Kisapojat, jonka lajeja ovat muun muassa suunnistus, hiihto ja yleisurheilu, Salibandyseura Eno SBS, jääkiekkoseura Eno Jets, voimistelu- ja urheiluseura Uimaharjun Taimi sekä lentopalloseura Uimaharjun Kari.

Eno elää ja tuo hyvinvointia metsästä kuten maakuntakin.