– Kakkosrastin jälkeen tunsin, että jalka meni kivenkoloon ja sain kovan iskun akillesjänteeseen.
Turun suunnistajien Maarit Korten Venlojen viesti päättyi ensiapupisteen kautta keskeyttämiseen viestin toisella osuudella.
– Kaksi lääkäriä on katsonut jalkani ja molemmat olivat sitä mieltä, että akillesjänne on poikki, Korte harmitteli kilpailukeskuksen pääensiavussa.
Samaan hengenvetoon nainen kiitteli apua ja asiantuntevaa hoitoa, jota loukkaantumisen yhteydessä hänelle tarjottiin.
– Pääsin maastossa kilpasiskojen avustamana tielle ja siitä siirtymään lähimmälle ensiapurastille. Sieltä järjestyi mönkijäkuljetus kilpailukeskuksen ensiapuun.
Seppo Ojanen
“Tyypillistä Jukolaa tässä eletään”
Pääensiavun esimies lääkäri Seppo Ojanen kertoo, että alaraajavammat ovat suunnistustapahtuman tyyppivammoja.
– Mitään vakavampaa ei ole tapahtunut, vaan tyypillistä Jukolaa tässä suhteessa eletään.
Maastoensiavuissa hoidetaan reitillä tapahtuvat pienet kolhut kuten haavat ja kevyet nyrjähdykset. Venlojen viestin aikana maastossa on kaksi ensiapupistettä ja Jukolan viestin aikana kolme.
Pääensiavussa on vuorossa yhtaikaa kahdeksan hoitajaa ja neljästä kuuteen lääkäriä.
– Lisäksi käytössä on vielä ensiapupiste maalin välittömässä läheisyydessä, missä pystytään hoitamaan monet kevyemmät vammat, Ojanen kertoo.
Maalialueella kaivataan eniten kylmäpusseja
Maalialueen ensiavussa oli suhteellisen rauhallista Venlojen viestin aikana.
– 95% kävijöistä on jääpussin tarvitsijoita ruhjeiden tai venähdysten vuoksi. Tähän mennessä potilaita on käynyt noin kuusikymmentä, maaliensiavun esimies lääkäri Jari Myllyniemi kertoi Venlojen viestin puolivälissä.
Myllyniemi kiitteli tapahtuman sääolosuhteita, jotka ovat optimaaliset kestävyysliikunnalle.
– Ei liian kylmä, eli hypotermia tai energiavaje ei pääse iskemään, mutta ei myöskään liian kuuma, jolloin lämpöuupuminen olisi uhkana. Hyvät olosuhteet heijastuvat myös meidän työhömme.
Teksti: Tiina Keino
Kuvat: Keijo Lehtimäki