Seppo Väli-Klemelä: Mikäs se on se karttapohjoinen?

-Anteeksi, mutta mitä tarkoittaa karttapohjoinen ?

-Sorry kun kysyn, mutta onko kartassa aina mittakaava ?

-Tyhmä kysymys, mutta jos kartassa on tällainen x-erikoismerkki, niin mistä sitten tiedän, mikä se maastossa on ?

Kesän lopulla minulla oli onni olla mukana Jukolakoulun avauksessa Tapanilan majalla. Opetusta annettiin sisätiloissa ja vähän pihamaalla ja hienointa oli, että intoa koululaisilla riitti kuin kaljapullossa.

Paikalla oli noin sata Jukolasta kiinnostunutta ja heti tuli selväksi, että he todella haluavat tietää. Vaikka kukaan koululaisista ei olekaan aktiivi saati sitten kokenut suunnistaja, on selvää että lähtötasoissa on eroja. Joku lähtee ihan nollasta ja toinen on käynyt kuntorasteilla muutaman kerran ja tällekin pienelle asteikolle löytyy monia tasoja.

Mutta siis kaikki ovat kiinnostuneita. Siis mistä ? Tätä pohdin kun saamani ohjeen mukaan kerroin aiheesta ”Mikä on Jukolan viesti”.  Ja pohdintaa jatkoin, kun Jokipellon Seppo alkoi valistaa oppilaita suunnistuksen olemuksesta.

Koulun avaustapahtumaan oli luvattu myös Minna Kaupin esitys. Minna kuitenkin sairastui ja ajattelin, että nyt tuli koululaisille pettymys. Mutta mitä vielä, heille riitti ihan hyvin se, että Minna tulee käymään sitten syssymmällä. Kiinnostus loisti silmistä ihan samaan malliin ohjelmamuutoksesta huolimatta.

Ja mitä pidemmälle tilaisuus eteni, sitä enemmän minusta tuntui, että nämä ihmiset ovat kiinnostuneita suunnistuksesta ja Jukola antaa heille mahdollisuuden tutustua lajiin.

Vaikka Jukolakoulun päällimmäinen tavoite onkin antaa koululaiselle eväät selviytyä omasta osuudestaan Venlojen tai Jukolan viestissä, ei ole olleenkaan hullumpaa, jos samalla saamme heidät ymmärtämään suunnistuksen urheilulajina ja ylipäänsä harjoittamaan liikuntaa tämän kiinnostavan lajin kautta.

Hiukan yleistäen voidaan sanoa, että Jukolan osuudesta selviää muutamalla hyvällä neuvolla ja lyhyehköllä fyysisellä valmistautumisella, mutta jos haluaa oppia suunnistamaan, se vaatii lukuisia ja taas lukuisia kertoja lähtöjä kartta kädessä metsään.  Metsässä sattuu ja tapahtuu ja niistä pitää oppia. Ja tämä taas onnistuu vain jos silmissä kiiltää edelleen se innostus.

Jukolakoulun avaustapahtuman kokeneena uskon, että useimmille koululaisille näin käy. Nautinto Jukolasta on moninvertainen, kun on pienikin ymmärrys lajin vaatimuksista. Ja sitä intoa.

Niin, vastaukset alussa esitettyihin kysymyksiin ovat vaikkapa näin:

-Kartassa pohjoinen on sen yläreunassa ja kun asetat kartan siten että kartan pohjoisreuna eli yläreuna on samaan suuntaan kuin kompassin pohjoisneula, kartta on oikein päin kädessä ja vastaa maastokuvaa

-Kyllä, kartta tehdään aina mittakaavaan ja yleisin on 1:10 000 eli yksi sentti kartalla on 10 000 cm eli 100 metriä maastossa

-Ei ristin merkitystä voi tietääkään, se voi olla vaikka halkopino tai romuauto, mutta suunnistaja voi kartasta päätellä minkä maastokohteiden välissä tuo risti on ja siten määritellä sen sijainnin.

Suunnistamaan oppii suunnistamalla.