Seppo Väli-Klemelä: Historian havinaa – osa 3

Venlojen ja Jukolan voittajat muistetaan ja voittoja arvostetaan korkealle. Niitä tavoitellaan kuin olympiavoittoa.

Venlojen ensimmäinen nopsajalka avauskilpailussa 1951 oli Irja Petäjä, myöhemmin Niemelä, Ossin vaimo. Viime vuonna edesmennyt Irja vei voiton ensimmäisen kilpailun lisäksi myös toisessa, taas -55 ja neljännen kerran -65. Hänellä oli myös useita sijoituksia lähelle voittoa ja vielä 1970 hän oli toinen.

Venlojen juoksu käytiin aluksi sunnuntaiaamuna hieman ennen Jukolan voittajan maaliintuloa. Lauantai-iltapäivään se siirrettiin Paimiossa 1972 ja viestiksi kilpailu muuttui 1978, aluksi kolmiosuuksisena ja Kura-Jukolasta 1981 alkaen osuuksia on ollut neljä.

Venlojen juoksun voittajaluettelo on komeaa katseltavaa. Siellä näkyvät nimet Eila Hanelius, Raila Hovi, Pirjo Seppä, Sinikka Kukkonen ja Liisa Veijalainen, kaikki kansainvälisestikin erittäin hyvin menestyneitä suunnistajia.

Mutta on toki ollut yllättäjiäkin. Suurin ehkä vuoden 1969 voittaja Paimion Urheilijoiden Airi Ahonen, jonka muut urheilumeriitit tulivat juoksupuolelta.

Yllättävä kärkikolmikko saatiin myös toiseksi viimeiseen Venlojen juoksuun Tammisaaressa -76. Kalevan Rastin kaksikko Hennariikka Lonka ja Leena Silvennoinen tulivat kärjessä ja kolmanneksi ehti Imatran Eija Peltonen. Voittaja oli tuolloin 20-vuotias, kakkonen 18, ja kolmas sija meni 17-vuotiaalle neitoselle.

Lonka ja Silvennoinen ylsivät myös Venlojen viestin voittoon, tosin vasta toisella yrittämällä. Avauskilpailun Mäntässä -78 vei Sippurasti hiihtosuunnistuksen maailmanmestari Mirja Puhakan kovalla loppukirillä. Seuraavana vuonna voittaja oli sitten Kalevan Rasti, joukkueen kolmantena pyöränä viiletti ankkuriosuuden Annariitta Lonka.

Kilpailun muututtua neliosuuksiseksi, alkoi ulkomaalaisten joukkueiden valtakausi. Oslolainen Bäkkelaget, ruotsalainen Stora Tuna kolme kertaa, Almby, Hedströmmen, Halden pari kertaa, Södertälje. Nämä joukkueet hallitsivat Venloja reilun vuosikymmenen.

Ja sitten riemukkaasti Kalevan Rasti korjasi potin Vehkalahdella -92. Voiton ratkaisi tarkalla suunnistuksellaan Tarja Silvennoinen. Hennariikka Lonka oli edelleen mukana joukkueessa.

Joensuulaisten voitto käänsi lehden taas suomalaisjoukkueille. Rastikarhut, Lieto, Tampereen Pyrintö veivät neljä seuraavaa, kunnes tuli taas Bäkkelaget kahdella peräkkäisellä voitollaan. Angelniemi onnistui Juhla-Jukolassa 1998.

Pyrintö vei taas seuraavan ja ikimuistoisessa Pärnävaaran kiritaistelussa 2000 virolainen Kylli Kaljus löi kielenmitalla suomalaisen Marika Mikkolan. Voitto tuli kuitenkin Suomeen, sillä Kaljus edusti Parmaa ja Mikkola Bäkkelagetia. Parma vei myös seuraavan ja naapuriseura Turun Suunnistajat Simone Luderin johdolla Asikkalan kilpailun, kunnes taas Pyrintö palasi kärkeen -03 Sulkavalla.

Kiintotähti Simone oli löytänyt uuden kodin Ulricehamnista ja mennyt naimisiinkin. Nimellä Niggli hän varmisti kolme perättäistä voittoa Jämillä, Anjalankoskella ja Salossa.

Sitten olikin vuorossa vaiherikas Lapua. Asikkalan Raikasta ei pidetty suosikkina, koska heillähän oli vain yksi tähti – kirkastakin kirkkaampi Minna Kauppi. Hämmästyttävästi Hannele Valkonen, Kirsi Vanhalakka ja Sirkka-Liisa Huusari pohjustivat Kaupille piikkipaikan ankkuriosuudelle lähdettäessä.

Peli näytti selvältä. Elettiin jo gps-aikaa ja kansa sai rytmihäiriöitä katsellessaan, kuinka Minna säntäili sinne tänne. Käytössä oli ”simonurmismetodi” eli ei tarvitse suunnistaa hyvin, kunhan suunnistaa nopeasti ja tämä taktiikka riitti voittoon.

Suomalaisvoittoa ei ole tuon jälkeen tullut. Viimeisistä kymmenestä viestistä Domnarvet on vienyt kolme, Ulricehamn, Halden sekä tanskalainen OK Pan kaksi ja viime vuonna nopein oli ruotsalainen Alfta Ösa.

Lahti-Hollolassa toivomme, että Marika Teinin takajalka on kunnossa ja Pohjantähti nyt hoitaa homman kotiin.

Suunnistaja julkaisi viime numerossaan mielenkiintoisen kakkaran Jukolan menestyjistä.

69 Jukolaa, 30 eri voittajaa. Suurin pallero kuvaa kakkarassa Helsingin Suunnistajia, kahdeksan voittoa. Haldenilla seitsemän, Kalevan Rastilla kuusi, Asikkala neljä. Pyrintö, Turun Suunnistajat, Parma, NTHI, Bäkkelaget ja Almby, kullakin kolme sankaritekoa. Kaksi kertaa on Hiidenkivelle noussut Ravinen, Södertälje, Vehkalahti, Örnen, Kristiansand ja Koovee. Kerran ovat onnistuneet Hämeenlinnan Suunnistajat, XYZ, Tampereen Poliisi-Urheilijat, Hedemora, Angelniemi, Alavuden Urheilijat, Gustavsberg, ,Tampereen Yritys, Järvenpään Palo, Lyn,  Hiidenkiertäjät, Hakarpspojkarna, Delta sekä  IFK Göteborg.

Jukolan valloitukseen on siis pystynyt kotimaisten lisäksi vain ruotsalaisia ja norjalaisia seuroja, venloissa lisäksi tanskalainen. Norjaan Jukolan voitto on viety 16 kertaa, Ruotsiin 11.

Hiidenkivelle kiivenneiden suunnistajien kansallisuuksia on huomattavasti enemmän. Pääsen äkkiä 13 eri maan edustajiin, varmaankin joku jäi vielä piiloonkin. Kaukaisin voittaja on australialainen Troy de Haas, joka juoksi kolmatta osuutta Turun Suunnistajien voittaessa 2001 Nikkari-Jukolan Jurvassa.

Joukkueiden kansainvälistyminen alkoi 1990-luvulla ja eteni nopeasti. Jo tuossa Nikkari-Jukolan voittaneessa Turun Suunnistajien joukkueessa oli suunnistajia viidestä eri maasta.

Helsingin Suunnistajat hallitsi Jukolaa sen ensimmäisenä vuosikymmenenä. Voitto tuli seitsemän kertaa yhdentoista ensimmäisen Jukolan aikana. Yksi tuli sitten vielä 1970, mutta sen jälkeen ei Hiidenkivelle ole matka osunut.

Juhani Salmenkylä oli mukana seitsemässä voittoseitsikossa, niistä kolme kertaa ankkurina. Jussi suunnisti ankkuriosuuden Kytäjällä 1954, jolloin HS voitti käsittämättömällä kahden tunnin ja kahdeksan minuutin aikaerolla.

Eniten voittoisia ankkurointeja on Thierry Gueorgioulla, peräti viisi. Kolme voittoa ankkureina saalistaneita ovat Tuomo Peltola, Petter Thoresen, Janne Salmi sekä Daniel Hubmann (kahdessa seurassa).

Jukolan maratontilastoa johtaa Halden, mutta Kalevan Rasti vaanii kuuden písteen (400 – 394) päässä. Pisteitähän saavat 15 parasta.

Eniten pisteille sijoittumisia on Tampereen Pyrinnöllä, joka on onnistunut kaikkiaan 33 kertaa. Kokonaistilastossa Pyrintö on viidentenä.

Angelniemen Ankkurilla on vain yksi voitto, mutta maratontilastossa seura on sijalla kuusi. 1972 – 1980 Ankkuri oli jokaisessa viestissä 15 joukossa ja kaiken kaikkiaan pistesijoja on 24.

Lahti-Hollolassa odotamme paitsi vaativaa, myös tasaista ja yllätyksellistäkin kilpailua. Jatkaako Göteborg lentoaan ? Onnistuvatko tamperelaiset Koovee ja Pyrintö ? Nouseeko HS Olli Ojanahon johdolla jo voittotaisteluun ? Onko Kalevan Rasti edelleen voittava ryhmä ja juokseeko Thierry G. joukkueessa ? Joko Paimion tähtiryhmä yltää Hiidenkivelle ?