DCIM100GOPROG0420553.

Venla-blogi: Kestävyyttä kesään keväthangilta

Kuva: Tytti Kirvesmies.

Suunnistuksen kaksinkertainen arvokisamitalisti ruotsalainen Martin Johansson hiihti Lahden MM-kilpailuiden 50 kilometrillä 19:nneksi, maajoukkuesuunnistaja Fredric Portin oli viikonlopun Vasaloppetin 8:nneksi paras suomalainen, tuoreella MM-mitalistilla Krista Pärmäkoskella on plakkarissa hyviä Venla-avauksia ja lisäksi monelta entiseltä ja nykyiseltä maajoukkuesuunnistajalta löytyy kilpahiihtotaustaa. Maastohiihdon ja suunnistuksen kytkökset ovat monet ja vankkaa kestävyyttä ja kovaa hapenottoa vaativat lajit tukevat hyvin toisiaan.

Hiihdon sopivuudesta huippusuunnistajan talviharjoitteluun on liikkeellä erilaisia näkökulmia niin kuin harjoittelutavoista aina. Jokaisen on löydettävä oma tapansa, mutta pommin varmaa on, että kaikille kuntosuunnistajille hiihtokilometreistä on hurjasti hyötyä kehittyvän kunnon kautta. Erityisesti perinteisen hiihto juoksumaisine liikeratoineen sopii kesään tähtäävälle hyvin. Ylämäissä tekniikka on lähellä juoksua (tai Johannes Klaebon parisprinttisuoritusta Lahden MM-kilpailuissa muistellen juurikin juoksua). On kuitenkin todettava, että nykypäivän perinteinen tyyli on muuttunut pitkälti tasatahdin työntelyksi, joka taas kohtaa vähemmän juoksun kanssa; sydän toki tekee työtä siinäkin. Myöskin vapaa hiihtotapa kehittää kunnon lisäksi kesällä juostessa tarvittavia lihaksia ja keskivartalon ja asennon hallintaa. Tässä tärkeää on kiinnittää polviin ja pakaroihin. Pakaraa on käytettävä estämään polven kiertyminen sisäänpäin liukuasennon aikana. Kun saat pihtipolvet pois, olet myös saanut itsellesi hyvän tuen keskimmäiseen pakaralihakseen, joka pitää myös juoksuasentoasi yllä!

Suksilla on hyvä kerätä kilometrejä ja tunteja rauhallisella peruskestävyysvauhdilla. Keväthankien kolmetuntiset ovat omiaan kehittämään peruskuntoa ja siirtämään väsymisen rajaa hieman kauemmaksi. Suksilla liikkuessa on mielestäni hyvä muistaa, että kohdatakseen rasituksessa juosten tehtävän harjoittelun, tulee määrien olla noin 1,5-kertaiset juoksuun verrattuna. Tekniikan ollessa vähintään kohtuullisesti hallussa on hiihtäen hyvä myös nostattaa sykkeitä. Puolen tunnin vauhtileikittely korkeammilla sykkeillä onnistuu luonnollisesti mäkisiä kilpalatuja kiertäen. Jos lähistöltä löytyy pitkä sopivan jyrkkä ylämäki ja itseltä hieman voitelutaitoja, ei tällaista mäkivetopaikkaa kannata ohittaa! Välillä saa pysähtyä nojaamaan sauvoihin, sillä kunto kehittyy varmasti. Aktiivisen hiihtäjän kannattaa googlata paikkakunnan hiihtoseurat ja selvittää mahdolliset harjoitus- ja iltakilpailujen ajankohdat. Massahiihdot eivät nekään ole huono paikka laittaa itseään hieman ahtaammalle – monta hyvää mahdollisuutta on vielä jäljellä, esimerkiksi Pogostan Hiihto 17.-19.3. Pohjois-Karjalan kauniissa maisemissa!

Suksilta nastareihin siirtyminen vaatii lihaksilta pienen hetken totutteluun. Jos juoksu on kulkenut koko talven mukana viikoittaisessa tekemisessä, ei ongelmia tule. Muussa tapauksessa on siirtymä aloitettava osittain ja rauhallisesti juoksun määrää lisäten. Kesävahoja ei suksiin kannata kuitenkaan vielä maaliskuun alussa laittaa, sillä juuri keväthangilta voi rusketuksen lisäksi hankkia itselleen kestävyyttä kesään. Moni halajaa rasteille heti maaliskuun lopussa lumien sulettua, mutta omasta kokemuksesta kehotan kyllä malttamaan kilpailujen ja kuntorastien kanssa ja pitämään huolto hyvistä perustuksista.

Itse olen suunnistanut parhaimmat kesäni hyvien hiihtotalvien jälkeen ja syyt tähän ovat selvät: suksilla pysyminen on säästänyt vammoilta ja toisaalta hiihtokilpailut ovat valmistaneet kesän koitoksiin. En siis voi kuin lämmöllä suositella keväthangille siirtymistä ja voihan sitä samalla jo varata mökin ensi syksyn hiihtoleirille…!

Tytti Kirvesmies

Tampereeen Pyrinnön suunnistaja. Urheilu-opiskelu-työelämä –yhtälöä käytännössä testaava kestävyysurheilufriikki, joka syttyy suunnistuksesta, markkinoinnista ja kaikesta muusta haastavasta. Tulevaisuuden tavoitteina muun muassa priorisoinnin opettelu, kauppatieteen maisterin paperit, suunnistusflown saavuttaminen, märkäpuvun ostaminen ja maailmanympärysmatka.
Twitterja Instagram: @tyttiki, tyttikirvesmies.com