Pörövaara1917 www

Pörövaaran 100-vuotinen tarina

Kuva: Joensuu-Jukolan kartantekijä Jussi Silvennoinen on tehnyt Pörövaaran harjoituskartasta myös 1917 vuoden version. 

Jussi Silvennoisen kirjoitus ”Pörövaaran 100-vuotinen tarina” ja kartat kokonaisuudessaan on julkaistu  perjantaina 3.2. ilmestyneessä Suunnistajassa 1/2017, joka on luettavissa myös sähköisesti. Ohjeet verkkosivuilla suunnistusliitto.fi.

Kaskikoivikosta pystyvihreäksi

Kontiolahden Pörövaara, joka aiemmin Hauvansalona tunnettiin, on nykyään pohjoiskarjalaista talousmetsää. Maastolla on hiukan synkkä yleisilme, koska kuusi on valtapuulaji. Monen mielestä Pörövaara on korpimaastoa, onhan sieltä matkaa kuntakeskukseen 20 km. Mutta onpa täällä sitkeästi aikoinaan asuttu, ja kartan alueella on ollut ainakin kolme torppaa. Viimeiset asukkaat ovat lähteneet Hauvansalolta maalikylille 1960-luvulla, ja nyt maastossa on enää kivijalkoja (1917 kartan rasti 1.) jäljellä.

Sata vuotta sitten Hauvansalo oli myös perämetsää, mutta metsä oli aivan erilaista kuin nykyään. Itä-Suomessa kaskiviljely oli vielä tuolloinkin yleistä, ja sen jäljiltä metsät olivat vähäpuustoisia, koivuvaltaisia ja valoisia. Synkkää kuusikkoa (1917 kartan rasti 2.) ei ollut kuin joissakin notkoissa. Kaikki reheväpohjaiset metsämaat, tälläkin alueella yli 50 % metsistä, oli kaskettu. Karummat ja kivisemmät mäet olivat mäntyvaltaisia ja varmaankin niitä oikeita hongikkoja (1917 kartan rasti 4.).

Suot ovat muuttuneet täysin. Lähes kaikki kartan suot on ojitettu 1950-70-luvuilla. Ennen Hauvansalon vallitseva suotyyppi oli puuton räme, nyt ne ovat kehittyneet nuorta mäntyä kasvaviksi rämemuuttumiksi. Vain Särkilammen lounaispuolella (1917 kartan rasti 7.) on hehtaarin verran luonnontilaista suota jäljellä.

Teitä ei ollut tällä alueella lainkaan. Suurimmat kulkuväylät olivat hevoskärrypolkuja, jotka johtivat talosta toiseen ja kylille päin – etelään Kontiolahden kirkon suuntaan sekä pohjoiseen Puson kylän suuntaan. Eipä ollut juuri tarvettakaan lähteä pitemmille reissuille, kun elettiin melkein omavaraistaloudessa. Välttämättömiä reissuja tehtiin hevosella harvakseltaan kirkolle, kaupalle tai myllylle. Nekin reissut oli paras tehdä talvella liukkaiden rekikelien aikaan. Lapset lähetettiin alakouluun kirkolle – jos jaksettiin. Viiden kilometrin päässä lännen suunnalla oli Suurivaaran koulu, mutta se rakennettiin vasta 1950-luvulla kun Hauvansalo alkoi jo autioitua. Vaikka teitä ei ollutkaan, olivat metsät täynnä kinttupolkuja (1917 kartan rasti 13.). Nykyään sellainen neulaspolku on salomailla harvinaisuus, eihän siellä kukaan vapaaehtoisesti jalan liiku.

Joensuu-Jukolan harjoituskartta Pörövaara

Pörövaara2017 www

Rasti 13. Jussinsuon torpan kukoistusaika on ollut 1920-50-luvulla. Nyt jäljellä on  vain kuusikon keskellä hiljalleen sammaloituvia kivijalkoja.

Rasti 14. Aikoinaan metsissä risteili paljon pieniä polkuja takametsissäkin. Nykyään neulaspohjainen polku alkaa olla museotavaraa. Tämä Särkivaaran ja Louhelan torppien välinen polku on säilynyt, sillä sitä pitkin kulkee nykyään Joensuun ja Kolin välinen retkeilyreitti.

Rasti 15. Pörövaaran hienoin puusto, puhdaspohjainen vanha kuusikko, kohoaa tällä mäellä. Mutta ennen oli toisin, sillä tämäkin mäen laki on ollut vielä reilu sata vuotta sitten kaskialuetta – siis avointa, poltettua tannerta tai kaskeamisen jälkeen nousevaa nuorta lehtipuuvaltaista pusikkoa.

Rasti 16. Tätä harjannetta pitkin kulki aikoinaan tärkeä polku Puson kylältä Kontiolahden kirkolle. Nyt siitä on jäljellä vain muutamia pieniä pätkiä, ja nekin ovat lähinnä hirvien kulkureittinä.

Rasti 17. Pieni jyrkänne, jonka kohdalla nykyajan GPS-kartoittajan pitäisi nostaa hattua entisajan kollegoilleen. Nimittäin tämäkin jyrkänne on piirretty 1838 valmistuneeseen isojakokarttaan. Ovat aikoinaan tehneet uskomattoman suuren työn korpiseudulla työvälineinään vain mittaköysi, linjaseipäät sekä kirves.

Rasti 18. On jotain pysyvääkin. Nämä Kolin kvartsiittia olevat kalliot ovat tässä olleet joitakin miljardeja vuosia. Yksi sadan vuoden jakso ei näitä lainkaan naarmuta, vaikka jokunen nastari on tästäkin viime aikoina yli rapsutellut Jukolan viestiharjoitusradalla.